Turvallisuusajattelu näkyy arjessa.

Olen aloittanut L2 Paloturvallisuus Oy:n palveluksessa elokuun 2019 alusta L2 Kuopion toimistolla. L2:n kanssa yhteistyö on alkanut jo noin kymmenen vuotta sitten, kun olen Pelastusopiston opettajana käynyt päällystöopiskelijoiden kanssa tutustumis- ja opintovierailuilla L2:lla sekä L2:n järjestämillä kohdekäynneillä.

 

Isä kysyy lastenhuoneessa leikkiviltä lapsiltaan (2v, 6v, 10v ja 11v) ”Saatteko te tuon lukossa olevan takaoven auki, jos vaikka olohuoneessa olisi tulipalo?” Lapset: ” En tiiä.” Isä: ”No kokeillaan”, neidit 11v ja 2v sekä herra 6v lähtevät kohti takaovea, kun neiti 10v lähtee kohti olohuonetta. Isä: ”Mihinkäs sinä olet menossa?” Neiti 10v: ”No laitan tietysti välioven kiinni, ettei savut pääse leviämään tänne.”

Turvallisuus muodostuu pienistä asioista ja asenteesta. Omien lasteni kohdalla huomaan, että heillä turvallisuusajattelu on osa jokapäiväistä toimintaa. Toki välillä hekin innostuvat esimerkiksi kiipeilemään puuhun hieman liian korkealle. Se taas on sukuvika, jos itsesuojeluvaisto ei ole vakiovarusteena.

 

Ennen

Palokuntaurani olen aloittanut Pirkanmaalla Kurisjärven VPK:ssa 1999, jonka jälkeen kävin sammutustyökurssin. Sopimuspalokunnassa kouluttauduin koulutusjärjestelmän mukaisesti aina sopimuspalokunnan päällikkökurssin suorittamiseen asti. Leipätyöni oli Toijalan kiviveistämöllä ja tein palomiehen sijaisuuksia Toijalan paloasemalla. Vähitellen harrastuksesta muodostui työ ja päätin työni kivimiehenä. Aloitin päätoimiset työt palokunnassa Marttilan aluepelastuslaitoksella vs. ylipalomiehenä. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen aloittaessaan toimintansa vuoden 2004 alusta siirryin ylipalomiehen tehtävistä palotarkastajaksi ja toimipaikaksi vaihtui Loimaa. Palotarkastajana työskennellessäni suoritin samalla palotarkastajan oppisopimuskoulutuksen, joka oli räätälöity yhdessä V-S pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston kanssa. Tuohon koulutukseen kuului Pelastusopiston järjestämät täydennyskoulutukset onnettomuuksien ehkäisyn aihealueelta sekä pelastustoiminnan johtamisen kursseja. Oppisopimuskoulutusta suorittaessani Pelastusopistolla päätin, että päällystökurssillehan se on lähdettävä ja samalla haaveilin joskus ehkä pääseväni Pelastusopiston Onnettomuuksien ehkäisy – tiimiin töihin.

Varsinaista pelastusalan tutkintoa minulla ei ollut ennen kuin aloitin päällystöopinnot AMKN6 – kurssilla vuonna 2006. Opintojen loppuvaiheessa työskentelin opintojen ohessa vs. palomestarina Etelä-Pirkanmaan alueella. Valmistuin Pelastusopistosta insinööri (amk) tutkinnolla keväällä 2009 ja syksyllä aloitin määräaikaisena opettajana Pelastusopiston silloisessa ”PeTo- tiimissä” opettaen pelastajaopiskelijoille pelastustoimintaa. Samana syksynä, lyhyen määräaikaisuuden jälkeen pääsin haaveilemaani Onnettomuuksien ehkäisy -tiimiin määräaikaiseksi vanhemmaksi opettajaksi vastuualueena ”paloturvallisuustekniikka”. Vuoden määräaikaisuuden jälkeen sain vakituisen vanhemman opettajan viran tuossa samaisessa tehtävässä.

Pelastusopistolla työskentelin muutamaa päivää vaille kymmenen vuotta ja lähes koko tuon ajan pyrin olemaan enemmän tai vähemmän mukavuusalueen ulkopuolella. Oppimista tapahtuu eniten, kun uskaltaa poistua omalta mukavuusalueeltaan. Onnettomuuksien ehkäisy – tiimin aihealueiden lisäksi osallistuin aktiivisesti muun muassa pelastustoiminnan johtamisen, sekä kansainvälisen pelastustoiminnan opetukseen. Oma vastuuopetus oli paloturvallisuustekniikka (Fire Safety Engineering) sekä palofysiikka. Näiden asiakokonaisuuksien parissa sain oppia paljon. Opettamisen lisäksi osallistuin Pelastusopiston TKI palveluiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi minulla oli loistava mahdollisuus olla mukana kehittämässä pelastusalaa ohjaten palopäällystöopiskelijoiden opinnäytetöitä. Monen L2:lla tällä hetkellä työskentelevän kanssa olen tehnyt yhteistyötä ohjaten heidän opinnäytetöitään.

Opinnäytetöitä löytyy täältä (Savonia-ammattikorkeakoulu, palo- ja pelastusala 2022 asti sekä Poliisiammattikorkeakoulu, palo- ja pelastusala 2019 alkaen).

 

Nyt

L2 Paloturvallisuus Oy:ssä  tehtävänimikkeeni paloturvallisuusasiantuntija tarkoittaa, että asiakkaille tarjotaan aidosti asiantuntemusta paloturvallisuuteen liittyen. Asiantuntija pystyy esimerkiksi kertomaan, miten jokin asetukseen kirjattu luokka-arvo on valittu (historiatausta ja perustelu lukuarvon valinnalle) ja näin hän myös ymmärtää voiko kyseisestä luokka-arvosta poiketa; kuinka paljon ja millä perusteella. Nykyisessä tehtävässäni pystyn hyödyntämään tulipalojen sammuttamisen ja asioiden opettamisen kokemusta sekä erilaisista tutkimushankkeista kertynyttä tietoa. Kokemuksen kenttä käsittää ymmärrystä siitä, kuinka tulipalot käyttäytyvät ja kuinka niitä sammutetaan ja toisaalta tietoa poistumisen järjestelyistä tai materiaalien käyttäytymisestä palotilanteissa.

Oma kiinnostus paloturvallisuusasiantuntijana on erityisesti toiminnallisessa suunnittelussa. Toiminnallinen suunnittelu on kiinnostavaa, koska siinä pääsee soveltamaan osaamista laajasti ja miettimään riskejä tapauskohtaisesti, eli varautumaan juuri kyseisiin suunniteltavana olevan kohteen erityispiirteisiin. Tämäkin on semmoinen osa-alue, jossa saa ihan rauhassa olla mukavuusalueen ulkopuolella, koska oppimista on koko ajan lisää.

 

Työn vastapainoksi tarvitaan myös vapaa-aikaa. Vapaa-ajallani harrastan (perheemme autonkuljettajan töiden lisäksi) crossfittiä ja tanssia. Kuulun Yle:n ”Hulahula Suomi” ohjelmaa varten perustettuun Kalamukki -tanssiryhmään. Hulahula-Suomi ohjelman jälkeen päätimme jatkaa Kalamukki-ryhmänä, koska meillä oli ryhmä saman henkisiä tanssista pitäviä ihmisiä. Tanssi on hyvää fyysistä harjoittelua ja lisäksi siinä pääsee keskittymään niin, ettei muut asiat juuri sillä hetkellä vaivaa ajatuksia. Tanssi on aivan loistavaa tasapainottamista vaativaa ajatustyötä vaativan työn vastapainoksi. Kalamukki löytyy Facebookista ja Instagramista #myötanssitaan #tanssisinäkin.

 

Ai niin: lapset saivat sen lukossa olevan takaoven auki ja pääsivät sitä kautta autotallille kokoontumispaikalle.